Lavastaja ja pukusuunnittelija Liisa Pesonen, mikä Bellmanissa kiehtoo sinua?
Aina on jollain tapaa kiehtovaa päästä möyhimään kulttuurikaanoniin nostettuja teoksia, tekstejä ja henkilöitä. Silloin pääsee tarkastelemaan sitä mitä ympärillä on tapahtunut, millainen yhteiskunta on nämä nostanut, ja millä tavalla juuri nämä tekstit puhuttelevat yhä.
Mitä teemoja esitys käsittelee ja miten lähestytte niitä?
Lähtökohtanamme ovat Bellmannin tekstit, joten teemat nousevat vahvasti sieltä: meillä on nyt prosessissa käsittelyssä sekä raamatullisia että luontoaiheisia lauluja sekä kaikkia niitä tunnettuja antiikin jumalien ja erilaisten hahmojen ja ryyppäämisen täyttämiä lauluja, jotka ehkä ensi sijaisesti Bellmannista puhuttaessa tulevat mieleen. Bellmannin oma suhde yhteiskuntaan, työhön ja kuninkaaseen kiinnostavat myös. Prosessityöskentelyn kautta pyrimme myös tuomaan näyttämölle laajempia sisältöjä ja kiinnostavia yhdistelmiä.
Minkälaista estetiikkaa tulemme näkemään?
Estetiikka on myös vielä prosessissa, mutta jonkinlainen värikäs ja humoristisen lämpöinen yhdistelmä nykyaikaa, 1700-luvun ruotsalaista Tukholmaa ja myyttistä antiikkia.
Yhdessä Skärgårdsteaternin kanssa tulemme kiertämään rannikkoseutua laivalla, ja esitys tapahtuu joka ilta uudessa tilassa. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita tämä luo työllesi?
Ihmisten tavoittaminen keskellä kesää on ehdottomasti Skärgårdsteaternin mahdollisuus.
Lavastuksen ja pukusuunnittelun kannalta kiertue laivalla taas tuottaa paljon haastavia olosuhteita. Mukaan ei voi ottaa ihan loputtomasti tavaraa ja ratkaisujen pitää olla kuljetusta ja jatkuvaa kasaamista kestäviä, sillä saarissa ei ole mahdollista hakea uutta hajonneen tilalle yllättäen.
Saaristo-elämä vaikuttaa myös pukujen huoltoon. Toisaalta olosuhteet luovat myös selkeitä raameja, joiden sisällä voi lähteä tekemään nopeita ratkaisuja. Ja rajaukset tavara-määrässä tuovat automaattisesti myös leikkisyyttä esitykseen kun rekvisiitat ja puvut pääsevät taipumaan moneksi.
Ekologinen teatterin tekeminen on keskeisiä arvoja sekä Klockriketeaternille että sinulle taiteilijana. Miten se näkyy tässä produktiossa?
Elämme sellaisessa materiaalisen ylijäämään yltäkylläisyydessä, että esim. kierrätettyjen materiaalien pohjalta suunnittelu ei aina tuota estetiikkaa joka välittyisi osana katsojakokemusta juuri ekologisena. Ekologisuus näkyykin ehkä enemmän meillä osana suunnitteluprosessia: lähdemme liikkeelle väljistä konsepteista ja ylijäämänä saatavilla olevista materiaaleista ja lähdemme sovittamaan niistä yhteen löytyisikö niistä teokselle visuaalinen logiikka. Kiertuetta varten tekemisessä on hyvä huomioida kestävyytenä myös ihmisten kestävyys: helposti kulkevat ja kasattavat lavasteet ja kevyet huollot.